Ja näin alkaa häröblogini. Olen saanut jo ensimmäisen kommenttinikin uuteen sisustusblogiini ja se jos mikä jännittää :)
Meikäl ei oo elämää jee.
Ja näin alkaa häröblogini. Olen saanut jo ensimmäisen kommenttinikin uuteen sisustusblogiini ja se jos mikä jännittää :)
Meikäl ei oo elämää jee.
Niille jotka täällä käy minua visiteeraamassa. Olen siirtymässä uuteen aikakauteen! tiidiii!!!! Olen perustanut uuden blogin ihan vain sisustusta varten ja tämän jätän henkilökohtaisemmaksi rakkaudesta kuvaamiseen ja muuhun pööpöilemiseen. En vielä ole ihan valmis julkaisemaan sisustusblogiani muuta kuin että pidän sen nimettömänä. Hirmuisesti en usko että tarvii tehdä mitään salapoliisityötä että sen löytää, mutta näin tällä hetkellä :)

mmm… greeenscreeen… mmmmmmm
Aikaisemmassa postauksessa täs tos joskus puhuin Lomokuvaamisesta. Näppäsin kuvan matin Holagasta. Tykkään sen kuvista paljon… Holga on mediumformaatin kamera, jonka Matti on modannut 135mm filmille.

Tässä kuva, jonka Matti on tuolla näppäissyt allekirjoittaneesta muutama vuosi sitten Padasjoella. Eli ei mitään applikaatio-älypuhelinefektejä tässä kuvassa siisen. Ihka oikealle filmille näppästy kuva, joka on vain skannattu tänne pikselimaailmaan. Tosiaan eli kun tuo Holga on 120mm filmille, niin menee se siis tuossa 135mm yli tuolleen kivasti. Tällainen efekti on nykyään ainakin tuossa iPhonen Pixlromaticissa mahdollinen tehdä (ja olen tehnytkin).

Alhaalla kuva, joka on siis tehty iPhonen efektinä kuvan päälle.
-No hö.
En löytänyt muuta kun tän. No mielestäni tätä kannatta kyllä himmailla, mutta ehkäpä se tähän sopii. Oltiin tuossa juhlatunnelmissa Matin näytöksen U.B.U:n jälkeen. Hitto että se oli hyvä!

Hmm.. nyt kun olen tässä pitänyt tätä blogia, niin voisin hyvin jakaa tän kaiken kolmeen blogiin. Kuvaukseen, sisustukseen ja härdelliin. Ehkä kuitenkin nyt tää on vaan tällainen. Minkäs tälle voi, kun keskittymiskyky on täällä täys 100% :D
Yritän vielä tänään sinnitellä kotosalla. Olo on jo parempi eikä kuumettakaan ole, mutta tää on se pahin päivä. Tekisi mieli tehdä vaikka mitä ja lähteä käymään ihmisten ilmoilla, mutta sitten ihan varmasti tulee takapakkia, joten tässä sitä nyt ollaan. Kotona. Alkaa elokuvat tulla jo korvistakin ulos. Ufff… Toisaalta sain päivitettyä How I Met Your Motherin katsomisen taas siihen kuntoon, että pitää oottaa että tulee uusia jaksoa. Paras sitcom sarja ikiiin!!! Suosittelen kaikille, jotka kyseisestä genrestä tykkää.
Sarja on mielestäni nerokas. Vaikka aina toivon että löytäispä se Ted jo sen vaimokkeensa, mutta sitten toivon että ei, koska en kestäis tän sarjan loppumista. Barney on huippu, mutta suosikkini on kyllä Lily ja Marshall. Ehkä siksi että niistä tulee mieleen ystäväni Heini ja Ville. Naurattaa välillä liikaakin yhtäläisyydet :D

Sinnittelyä on tämä muutenkin. Aina välillä turhautuu kun tuntuu että meille ei löydy sitä oikeaa kotia. Tai no onhan niitä täydellisiä paljonkin, mutta sitten ne täydelliset hinnat.. niitä ei ole. Näin viikonloppuisin tuntuu aina toivottomimmalta. Katselen tän kämpän seiniä ja mietin että vaikka täällä tekee mitä, niin aina yhtä kaaosta. Pitäisi alkaa luopua joistakin tavaroista, mutta en vain pysty. Ehkäpä meidän pitää metsästää ekaksi uusi vuokrakämppä ja sitten taas katsella mitä markkinoilta löytyy. Huoh.
Hyvää viikonloppua ja syökää paljon D-vitamiinia, niin pysytte terveempinä. Ite oon nyt tässä syönyt ja täytyy sanoa (vaikka nyt oonkin kipee), niin tää on vasta tän talven eka sairastapaus ja eikä yhtään niin paha kuin viime talvena jolloin olin ihan koko ajan kovassa kuumeessa. Nyt on jo ihan terve olo, joten ei tässä mennyt ku se kolme päivää!!! WOO!!! Ihan varmasti D-vitamiinin ansiota!
Olimme matin kanssa yksi viikonloppu seikkailemassa kirpputorien ihmeellisessä maailmassa. Löysimme kaikkea kivaa. Kotikuume tämän minun fyysisen oikean kuumeen kanssa on vain noussut. Meidän 39 neliötä alkaa pian tursuamaan yli äyräiden. Postissakin odottaa muutama Fiskarsin Ornamin lautanen. Kerrankin löysin niitä huuto.netistä, sillä kirppareilla en ole vielä koskaan niitä löytänyt.
Täällä Helsingissä on tuolla Vallilan makasiineilla sellainen paikka kuin Valtteri. Kiva paikka jossa hinnat ovat useimmiten erittäin kohdillaan. Etenkin vaatteissa. Sieltä olen nyt löytänyt paljon uusia lempivaatteitani. Kallein taisi olla 10e kerran käytetystä Marimekon tunikasta. Muuten olen sieltä löytänyt kaiken alle kahdella eurolla ja tinkausvaraakin on aina. Se on mukavaa. No eniveis. Teimme Matin kanssa siis löytöjä.

Lyhty! Nestorikin ehkä juuri ja juuri näkee lyhdyn….

mut ei sitä kiinnostanut sitte yhtää :D

Sijoituspaikasi lyhdylle tuli ikkunalauta.

Sitten myö löydettiin kolme ihanaa vanhaa pipetillistä purnukkaa. Molemmat aateltiin heti, että sopisi johonkin lyhäriin :D Innostuksissamme rikoimme yhden pipetin, mutta eiiiii haittaa!


Mie löysin tällaisen hassun purnukkapinon. Matti ei tästä niin innostunut, mutta musta elämässä tarvitaan hieman väriä ja värikylläisyyttä. Ja kyllä. Ne jotka tuntee mut, niin oi kyllä… työpaikka on aivopessyt mut! Myyjä sanoi, että tuossa on kyljessä on hollanniksi nuo tekstit. En vaan enää muista mitä tuo pinda’s oli. Olen liian laiska ja kipeä käyttämään google translatea.


Töissä on kiirusta ja aivot tuntuvat olevan hieman tukkeessa. Väsymystä ilmassa ja ei ole jaksanut oikein liittää tuota tämän tietokoneen vieressä makoilevaa kameraa kiinni tähän aparaattiin, jotta saisin uusia kuvia ja aiheita. Joten palaan menneisyyteen.
Minulla on täällä kotona kaksi tärkeää kuvaa. Kun fammo kuoli ja hänen tavaransa jaettiin. Saimme kaikki käydä hänen kodissaan ja katsoa mitä haluaa/tarvitsee. Itse otin vain kolme asiaa, jotka muistuttivat minua hänestä. Hassuja asioita jotka aijon varmasti tänne blogiin valokuvata. Yksi on tarjotin, jossa oli hassukuva/piirros/maalaus. Pienenä ihmettelin ja tuijottelin sitä. Toinen oli pannunalunen. Se on hassu. Se on sellainen haitarimainen ja venyy ja paukkuu. Siihen hän aina laittoi ruuan kuin ruuan. Haukea oli usein ja tykkään vieläkin siitä kalasta, vaikka kerran kalatiskin setä ihmettelikin mieltymystäni. Hieno kala. Kolmas asia oli mustavalkoinen kuva jossa fammo on varmaankin noin 30-vuotias. Ajattelen että fammo on vieläkin hengessä mukana.

Toinen tärkeä kuva on löytynyt mökiltä isosta läjästä vanhoja kuvia. Rakastuin tähän kuvaan. Hassuteltu on ennenkin ja rentous ja mikä tästä huokuu on mielestäni käsinkosketeltavaa. Jos muistan oikein niin kuvissa on faffa. Hän kuoli ennen kuin isäni ehti edes syntyä. Varmasti olisi ollut leppoisa pappa ja tarinoita olen kuullut. Merimies oli hän. Näin muistelisin.

Kah! Pääsemmekin uuden murkinan kimppuun. Tää on äiteeni resepti ja viimeksi kun siellä käväisin, niin oli se jo sitä modannu hyvään suuntaan. Itsekkin olen tätä ohjetta modaillut ja suosittelen. Parempaa gratiiniohjetta saa metsästää. Kuvat ovat vielä meidän vanhasta kämpästä ja jo silloin haaveilin, että alkaisin bloggaamaan ja tämän ohjeen halusin maailmalle jakaa.
No tähän kukkakaaligratiiniin voi laittaa melkein mitä vain! Eli itse laitan aina kukkakaalin lisäksi parsakaalia. Äitee oli laittanut myös lisäksi ruusukaalia ja taivas että se oli hyvää! Itse laitoin täs tos jokus seitikalaa muhimaan tuonne kasvisten joukkoon. Tätä ohjetta voi käyttää perustana vaikka mille mahdolliselle ja mahdottomalle.
Tässä lähtee!
Kukkakaalin lisäksi tässä on nyt sitä parsakaalia. Ehkä vielä nyt jälkiviisaana oisin laittanut vähän porkkanaa väriksi. Ja tosiaan vaikka kalaa ja ruusukaalia. Ihan mitä vaan! Mutta en ota vastuuta mistään :D

Kiehautan nuo vedessä jossa on hieman suolaa. Täten ei tarvi mitään tuhatta tuntia tuota muhituttaa uunissa.

Tällä välin voidaankin tehdä se juustokastike, joka on über helppo. Tarvitset tällaiset ainekset:

Eli lisää tuo sveitsiläinen juustokeitto 3dl (pussin ohje sanoo 5dl, mutta älkää uskoko sitä) kylmään vettä ja kiehauta. Sitten kun tuo alkaa suurustua, niin lisää tuo kolmen juuston ruokakerma ja kiehauta vielä. Noin. Nyt se on valmis!

Kaada kakkakuulat ym. uunivuokaan ja sen päälle sitten tuo juustokeittohärdelli ja laita uuniin 225-250 asteeseen (silleen että se keittohärdelli kunnolla siellä pöhisee).

Anna olla reiluaika uunissa (sitä höttösenherkullisempaa siitä tulee) ja loppupuolella lisää päälle vielä juustoraastetta. Avot! kakkakuulagratiini on valmis!
Ikävä kyllä valmiista annoksesta ei oo kuvaa, sillä nälkä oli liian kova ja kiinnostus valokuvaamiseen lopahti, mutta jätetään se vaikka jännityksen varaan ja kokeilkaa ohjetta itse!
Viikonloppuna köllöttelimme ja tein muutamaan otteeseen hedelmäsalaattia. Oon nyt ihan liian innostunut tuosta granaattiomenasta. Uutena vuotena ostin ihan ensimmäisen granaattiomenani. Aina vaan syönyt/juonut jotain missä muka on kyseistä hedelmää (esim siideri) mutta nyt päätin uskaltautua kun telkkarissakin sitä niin hehkutettiin että sopii drinksuihin! Ja niin se vaan hitto sopi!
Tosiaan. Minulla on tapana hyppiä aiheesta aiheeseen. Luulitte lukevanne höpötystä hedelmäsalaatista, mutta nyt saattekin rinksuohjeen kesäksi! Ja vieläpä helpon sellaisen! Avot!
Magiin kesärinksu:
Valkkaria puolet lasiin (ite laitoin vähemmän) ja puolet vichyä (itellä oli appelsiinin makuinen ja laitoin sitä enemmän) sitten jäitä ja sitten granaattiomenaa ja sitten kiiviä. Toimii! Matti ja meijän kaveri Keliskin tykkäs, joten kesän hitti juoma jee! Jos jätät granaattiomenan ja kiivin veke, niin lasissasi on vaan tylsää whitewine spritseriä buu!

Nonii ja bäk to hedelmäsalaattiin. Eipä siinä muuta ihmeellistä kuin että laitoin sinnekkin granaattiomenaa :D -no oli siellä myös banaania (mitä enemmän sen parempi), omenaa, kiiviä, viinirypäleitä ja tölkkiananasta. Nesteenä käytin appelsiinimehua.

Suosittelen muuten tätä alkuvaiheeseen: pilko omena ja laita kulhoon ja kaada heti appelsiinimehua, jotta ne ei tummu. Seuraavaksi pilko banaani ja heitä samantien kanssa kulhoon ja huljuta appelsiinimehussa (appelsiinimehua niin että banaani ja omena peittyy).
Nyt varmastikkin mietit että miksi näin. No! Jos perheessäsi ei asu hedelmäsalaattiahmattia, niin voit laittaa salaatin jääkaappiin vaikka ilman kantta ja mikään ei salaatista tummu ja on seuraavanakin päivänä ihan kuin juuri tehtyä, mutta PAREMPAA, koska kaikki maut ovat marinoituneet keskenään ja se appelsiinimehu on mmmmm. hyvää!
Jos ihmettelet millaisella lautasella granaattiomenan puolikas lepäilee, niin kyseessä on Fiskarsin Ornamin muovilautanen design on varmaankin Wiederkehr, sillä se lukee tuossa lautasessa. Nämäkin olen kaapannut mökiltä mukaani. Näitä etsin myös lisää, mutta tuntuu että on ihan kiven alla koko sarja. Näitä on erivärisiä ja meillä täällä on keltainen, oransseja, turkooseja, punaisia ja tämä yksi vihreä. Älkää siis ketään muu ihastuko tähän sarjaan, kun mie haluun nää kaikki!

Äitillä oli tapana tehdä meille aina hedelmäsalaattia. Etenkin muistan tämän kun olin yläasteella. Äitillä oli myös tapanna vispata kermaa erilliseen kulhoon josta sitä sai sitten laittaa omaan annokseen. Toimii muuten. Toimii hiton hyvin!
Tehtiin tänään pitkästä aikaa Matin kanssa himistä eli kotitekoista olutta. Tai siis pullotettiin tynnyrissä käynyt olut.
Ollaan keräilty noita pulloja jo tovi. Aina kun kirpparilta on löytynyt hyvässä kunnossa oleva puteli niin meille pääsee. Jos joku sattuu tietämään hyvän mestan mistä noita pulloja löytyy niin olemme pelkkänä korvana
On kiva tehdä jotain omaa ja kun on vielä kivat putelit mihi laittaa ja tarjota vaikka vieraille :) Suosittelen kokeilemaan oman oluen painamista. Mukavan makuista ja onhan tuollaisessa fiilistä. Noita löytyy laageria, vaalea ja tummaa. Tällä kertaa tehtiin tummaa. Seuraavaksi aateltiin kokeilla siiderin tekoa. Jee!